”Solistinen päärooli Johannes-passiossa on kertojalla eli evankelistalla. Kansallisoopperassa nykyisin laulava tamperelaistenori Heikki Hattunen oli tehtävässään loistava. Hän dramatisoi resitatiiveja aktiivisesti ja tarvittaessa kiihkeästikin, muttei päästänyt ilmaisuaan pursuamaan yli äyräiden.”
— Harri Hautala, Aamulehti
"Hattusen tekniikka oli hyvällä tolalla ja lisäksi hänen Nemorinostaan välittyi sydämellisyyttä, mikä vain lisäsi esimerkiksi Una furtiva lagriman koskettavuutta. Sisältöä löytyi." (Donizetti: Lemmenjuoma)
— Jyri Ojala, Karjalainen
”Titelrollen gjordes av Heikki Hattunen som är färdig ortodox kantor. Han pendlade mycket skickligt mellan auktoritet och mildhet och tekniskt behärskar han sin tenor med läckra nyanser.” (Mozart: Tiituksen lempeys)
— Jan Granberg, Huvudstadsbladet
"(Rossinin) Stabat materin kuuluisin numero on tenoriaaria Cuius animam. Sairastuneen Tuomas Katajalan tilalla lauloi urheasti Heikki Hattunen, jonka kiinteä ääni ja koulittu tekniikka kestivät sangen hyvin tehtävän paineet"
— Hannu-Ilari Lampila, Helsingin Sanomat
"Han plockade lekande lätt höga Dess i Cujus animam." (Rossini: Stabat mater)
— Mats Liljeroos, Huvudstadsbladet
"En midsommarnattsdröm kulminerar med en dråplig pjäs i pjäsen som framförs av hantverkarna. Idén är att de gör det illa. I pjäsen sjunger en tenor (som på urpremiären var Peter Pears) en vansinnesscen med flöjtackompanjemang och härmar Sutherlands gester. Heikki Hattunen gjorde en god prestation utan att vara bunden vid att ironisera La Stupenda." (Britten: Kesäyön unelma)
— Jan Granberg, Huvudstadsbladet
"Kevin Greenlaw ja Heikki Hattunen ovat iskeväsesti laulavia, hyvä-äänisiä salakuljettajia." (Bizet: Carmen)
— Hannu-Ilari Lampila, Helsingin Sanomat
"Hattunen korkealla tenorillaan oli paljon äänessä mutta sitä olisi mieluusti kuunnellut vielä enemmänkin, ääni on kevyt ja taipuisa, kuin luotu pitkiin tarinoihin." (Bach: Johannes-passio)
— Esko Alanen, Itä-Savo